Lapsen hampaista huolehtiminen alkaa jo ennen syntymää. Tällöin vanhempien tulisi hoitaa oma suunsa kariespesäkkeistä ja ientulehduksesta puhtaiksi. Kun isän ja äidin suussa ei muhi bakteeritulehdusta, lapsi ei saa sitä sylkitartuntana.
Vauvan tutin nuolaiseminen puhtaaksi omassa suussa tai ruoan syöttäminen samalla lusikalla. Moni vanhempi siirtää kariesbakteerin epähuomiossa omasta suustaan lapselleen.
– Vanhemman ja lapsen välistä sylkitartuntaa tulisi välttää viimeiseen asti, hammaslääkäri ja PlusTerveyden lääketieteellinen johtaja, hammaslääkäri Kaj Karlsson huomauttaa.
Suurimmalla osalla suomalaisista aikuisista on suussaan kariesta. Mitä pahempi bakteeritulehdus vanhemman suussa jyllää, sitä helpommin lapsi saa tartunnan.
– Valitettavasti karieksesta ei pääse koskaan kokonaan eroon, vaikka suussa ei olisikaan aktiivisia tulehduspesäkkeitä. Siksi vanhempien tulisi suojella kaikin keinoin lastensa suuta kariestartunnalta niin pitkään kuin se on mahdollista.
Ei sokeriherkuille
Kaj Karlssonin mukaan keskeisintä lapsen suunterveyden ylläpitämisessä ovat terveelliset ravintotottumukset ja hyvä suuhygienia.
– Lapsen ei tarvitse syödä lisättyä sokeria sisältäviä herkkuja ensimmäisten elinvuosiensa aikana lainkaan. Kaikki makea, myös hedelmissä oleva sokeri, on bakteereille oivallinen kasvualusta. Niin kauan kuin lapsi ei itse ymmärrä herkkujen päälle, niitä ei tarvitse hänelle tarjota. Säännöllinen ateriarytmi, terveelliset välipalat ja ksylitolin käyttö ovat hammasterveyden kannalta ensiarvoisen tärkeitä, Karlsson linjaa.
Hän sanoo, että paras tapa opettaa lapsille suunterveyden ylläpitämistä, on vanhempien esimerkki.
– Kun lapsi näkee, että vanhemmat puhdistavat hampaansa huolellisesti aamuin ja illoin, on luontevaa, että hänellekin tehdään niin. Lapsen hampaiden hoito ja suun terveys ovat noin 10–12-vuotiaaksi asti vanhempien vastuulla. Senkin jälkeen on aika ajoin hyvä tarkistaa, että lapsi osaa puhdistaa hampaansa huolellisesti ja oikein, Karlsson ohjeistaa.
Pelko pois
Harjan laittamista suuhun voi harjoitella Karlssonin mukaan jo hyvin pienen vauvan kanssa.
– Heti kun suuhun puhkeaa ensimmäinen maitohammas, sitä on hyvä harjata kerran päivässä pehmeällä harjalla, jossa on hyvin pieni sipaisu mietoa lasten hammastahnaa. Maitohampaat ovat puhjetessaan pehmeitä ja herkkiä reikiintymään. Siksi hampaiden puhdistuksesta on tärkeä tehdä pienestä pitäen luonteva rutiini.
– Hampaita voi pesun aikana tutkia yhdessä ja vaahdon ja purskuttelun kanssa voi vähän pelleilläkin. Vanhemmalla on kaikki valta tehdä illan pesuhetkestä hauska ja yhteinen hetki lapsen kanssa.
Karlsson toivookin, että positiivinen ja lasta kannustava tunnelma välittyy vanhemman kautta myös lapselle koittaviin hammaslääkärin tai -hoitajan tarkastuksiin.
– Lasta ei pidä missään nimessä pelotella hammaslääkäriin menemisellä ja välittää hänelle omia, kenties ikäviäkin kokemuksia. Toisaalta liika tyynnyttelykin voi kääntyä itseään vastaan. Parasta on, että hammastarkastuksesta ei tehdä sen suurempaa numeroa. Jos suu on terve, hammastarkastus on kivuton rutiinitoimenpide. Se on myös tärkeä osa suun ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa, Karlsson toteaa.
Artikkelia varten haastateltiin PlusTerveyden lääketieteellistä johtajaa ja hammaslääkäriä Kaj Karlssonia.
