Erja Nuutinen
suuhygienisti, Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry
Vihlontaa voi helpottaa oikeaoppisen harjaustekniikan ja fluorihammastahnan avulla. Jos kotikonstit eivät auta, kannattaa kääntyä ammattilaisen puoleen.
Meistä moni on joskus jäätelöä tai kuumaa juomaa nauttiessaan tuntenut äkillisen vihlaisun hampaissaan. Vihlomisen tunteen saakin tavallisesti aikaan makea, hapan tai kylmä ruoka tai juoma. Suuhygienisti Erja Nuutisen mukaan vihlonnan taustalla voi olla esimerkiksi ienten vetäytyminen, jolloin paljastuneet hammasluun kanavat avaavat yhteyden herkästi tuntevaan hammasytimeen.
– Syynä voi myös olla esimerkiksi liian voimallisesta harjauksesta aiheutunut harjausvaurio tai hampaiden kuluminen.
Kemiallista kiilteen kulumista aiheuttavat muun muassa virvoitus- ja energiajuomien liian toistuva käyttö sekä runsaasti happamia tuotteita sisältävät ravintotottumukset.
Vihlonnan avuksi kehitetty fluorihammastahnoja
Paljastuneiden hammaskaulojen hoitamiseen löytyy monia kotikonsteja. Nuutisen mukaan tärkeintä on harjata hampaat pehmeällä hammasharjalla kahdesti päivässä riittävällä määrällä fluorihammastahnaa.
– Aikuisille fluorin lähteen tulisi olla noin kahden senttimetrin kokoinen määrä 11–0,15 prosenttista fluoria sisältävää hammastahnaa. Jotta fluorin vaikutus kestäisi pidempään, suu kannattaa lopuksi huuhdella vain kevyesti.
Oikealla tekniikalla nimenomaan sähköhammasharjan on havaittu parantavan harjaustulosta.
– Hyvään suuhygieniaan kuuluu myös päivittäinen hammasvälien puhdistaminen, Nuutinen sanoo.
Vihlontaa helpottamaan on kehitetty myös fluorihammastahnoja, joiden ainesosat, kuten tinafluoridi ja arginiini säännöllisesti käytettynä lievittävät oireilua. Tahnaa voi myös hieroa suoraan vihlovalle pinnalle.
– Samalla kannattaa muistaa, ettei hampaiden harjaus välittömästi ruokailun jälkeen ole hyväksi vihloville hampaille. Sen sijaan syömisen jälkeen on suositeltavaa huuhdella suu vedellä tai nauttia ksylitolivalmistetta, Nuutinen jatkaa.
Mikäli vihlontaa aiheuttaa karies, reikiintymisen syy tulee selvittää vastaanotolla. Nuutinen sanoo, että tehostettuun omahoidon ohjelmaan voi kuulua mahdollisen lisäfluoridin sisällyttäminen ja ruokavalion muokkaaminen.
– Tämä voi toteutua hammastahnan käyttötiheyttä lisäämällä tai ottamalla käyttöön fluorihuuhteet. Hammaslääkäri tai suuhygienisti voi myös ohjata 16 vuotta täyttäneet käyttämään vahvempaa fluorihammastahnaa päivittäisessä omahoidossa.
Lähteet: Käyvän hoidon potilasversio: Hyvä suun terveys on osa terveyttä! Duodecim Terveyskirjasto: Terve suu, Fluori, Lääkärikirja Duodecim: Hampaiden vihlominen.
Kaipaatko helpotusta vihloville hampaille?
GUM® SensiVital® + lievittää hampaiden vihlontaa ja suojaa herkkiä hampaita